Seksuaalisuus on myös rajoja – vastauksia ulostulo-oppaasta saatuun palautteeseen

Haluamme nostaa esiin, että oman suuntautumisen ja seksuaalisuuden ilmentämisessä on rajoja, joita ei voi ylittää ilman että aiheutetaan vahinkoa.                               Kuva: Katariina Huuhka.

Olemme saaneet palautetta Ulostulo-oppaastamme. Yhteydenottajien huoli on keskittynyt tapaan, jolla opas tuo esiin lapsikohtaisen seksuaalisen suuntautumisen, eli pedo- ja hebefilian.

Haluamme seuraavassa avata aihetta tarkemmin. Aihe kytkeytyy myös professori Puolimatkan ulostuloihin sekä THL:n koulukyselyyn, jonka mukaan mm. sateenkaarinuorilla on suurempi riski joutua kohtaamaan seksuaalista häirintää.

Julkaisimme valtakunnallisessa Sinuiksi-palvelussa Turvallisen ulostulon oppaan ensimmäisen version vuonna 2016. Odotimme tällöin palautetta juuri pedo- ja hebefiliaa koskevasta sanastokohdasta. Silloin saimme yhden palautteen.

Olimme pitkään pohtineet erilaisia rajauksia, joiden tekeminen on haastavaa, etenkin kun esimerkiksi parafilioiden ja seksuaalisten suuntautumisten raja ei ole asiantuntijoiden piirissä yksiselitteinen. Lopulta päädyimme ottamaan sanastoon mukaan ne tiedossa olevat määritelmät, jotka koskivat eläviin ihmisiin kohdistuvia seksuaalisia suuntautumisia. Tällöin esineisiin, eläimiin ja vainajiin kohdistuva kiinnostus rajautuivat pois sanastosta – myönnettäköön että rajaus on melko keinotekoinen. Toki neuvontapalveluumme tulee yhteydenottoja myös näitä kiinnostuksia koskien, jolloin keskustelemme arvottamatta ja asiallisesti aiheesta tuoden esiin myös eettiset näkökulmat. Olemme myös pyörtämässä linjaustamme siten, että harkitsemme chat-ryhmän luomista objektiseksuaaleille.

Oppaamme pääaihe on sinuiksi tuleminen ja kaapista ulostulo itselle ja mahdollisesti muille. Palvelumme yhteydenotoista kolmasosa tulee nuorilta, loput kaikenikäisiltä seksuaalista suuntautumistaan, seksuaalisuuttaan ja sukupuoli-identiteettiään pohtivilta ihmisiltä. Ihmiset havahtuvat itseensä monista syistä hyvin eri kohdissa omaa elämäänsä. Olemme yrittäneet huomioida tämän opasta kirjoitettaessa.

Pedofilia on todettu useissa tutkimuksissa pysyväisluonteiseksi alle murrosikäisiin kohdistuvaksi seksuaaliseksi suuntautumiseksi, josta tullaan tietoiseksi usein teini-ikään mennessä. Yhdysvaltalaisessa DSM-5 sairausluokituksessa se on määritelty psykiatriseksi häiriöksi, silloin jos henkilö on toteuttanut seksuaalisia halujaan suhteessa lapsiin ja/tai suuntautuminen aiheuttaa kärsimystä henkilölle itselleen. Kansanterveydellisenä tavoitteena on, että pedofiilisistä tuntemuksistaan tietoiseksi tuleva saisi apua siihen, että ei lähde toteuttamaan seksuaalisia tarpeitaan lasten kanssa ja että hän pystyy tulemaan toimeen suuntautumisensa kanssa itseä ja muita vahingoittamatta.

Lapsikohtaista suuntautumista ei siis voida parantaa ihmisestä pois, mutta hänelle voidaan antaa tukea siihen, että hän ei vahingoita muita eikä itseään. Siksi näimme tärkeänä ottaa pedofilian mukaan oppaaseen, jotta henkilöt, jotka tunnistavat suuntautumisen itsessään osaisivat hakea apua mahdollisimman varhain. Tavoitteena on, että henkilö tietoisesti pidättäytyy toteuttamasta taipumustaan niin että lapset eivät altistu seksuaaliseen häirintään. Lasten koskemattomuus on ensiarvoisen tärkeää, siksi aiheesta on välttämätöntä puhua. Moni pedofiili on terapiassa todennut, että jos olisi nuorena saanut aiheesta asiallista tietoa ja mahdollisuuden puhua tilanteestaan avoimesti ja saada siihen apua, monelta vakavalta ongelmalta olisi voitu välttyä.

Aihe herättää vahvoja tunteita. Ilmeisesti tästä syystä Sexpo on vasta tänä keväänä saanut rahoituksen ensimmäiseen Suomessa toteutettuun seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisyhankkeeseen (SeriE) jossa autetaan henkilöitä, joilla on kohonnut riski syyllistyä seksuaalirikokseen lapsia tai nuoria kohtaan.

Mielestämme se, että käsittelemme tätä arkaa, mutta tärkeää aihetta sanastomme seksuaalista suuntautumista käsittelevässä kappaleessa, ei rinnasta esim. pedofiliaa ja homoutta, sillä samassa kappaleessa puhutaan myös heteroudesta, biseksuaalisuudesta, panseksuaalisuudesta ja aseksuaalisuudesta sekä muista suuntautumisista, jotta ihmisillä on mahdollisuus makustella joistain ajassa olevia määritelmiä, tunnistaa niistä itsensä tai määrittää – tai olla määrittämättä – itsensä.

Vaikenemisen sijaan, koemme että tabuina pideytyistä aiheesta tulee voida puhua avoimesti, jotta vanhahtavia ennakkoluuloja voidaan murtaa. Asiantuntijoiden mukaan lapsikohtaisessa suuntautumisessa ei esimerkiksi ole painotuseroja sen mukaan kohdistuuko aikuisen kiinnostus eri tai samaa sukupuolta oleviin lapsiin.

Tähdennän, että emme ole muuttamassa suojaikärajaa, vaan haluamme pikemminkin nostaa esiin, että oman suuntautumisen ja seksuaalisuuden ilmentämisessä on rajoja, joita ei voi ylittää ilman että aiheutetaan vahinkoa. Seksuaalioikeuksiin ei sisälly oikeus vahingoittaa toista ihmistä. Toisaalta pelkkien lapsikohteisten tunteiden voimakas tuomiseminen tai niistä vaikeneminen voivat estää avun hakemisen.

Koemme, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja -enemmistöjen keskuudessa tulee voida puhua seksuaaliterveydestä, omista ja muiden rajoista, nautinnosta, mielihyvästä ja muiden kunnioittamisesta selkeästi, ilman häpeää ja jättämättä puhumatta aiheista, jotka ovat vaikuttaa vaikeilta. Tapaamme työssämme asiakkaita, jotka ovat kohdanneet nk. sateenkaariyhteisön sisällä tapahtunutta, monimuotoista seksuaalista häirintää.  Se voi osin johtua sitä, että vähemmistöille itselleen kohdennettua turvaseksi- ja seksuaaliterveysmateriaalia ei ole aiemmin julkaistu.

Ulostulo-oppaamme löytyy kokonaisuudessaan tästä

Toivomme, että luette sanaston pedofilia -kohdan. Onko siinä jotakin, jonka näkisitte tulevan ilmi paremmin toisin sanottuna? Mitä muotoilu voisi tällöin olla?

Opas on tähän mennessä julkaistu vain PDF:nä ja verkossa. Sen sisältöjä on mahdollista uudistaa ja niin onkin jo kertaalleen viime vuonna tehty. Näin laaja teksti elää ja muovautuu koko ajan. Itse sisältö nojaa usean asiantuntijan laajaan kokemukseen, asiakkailta ja kyselyistä saatuun näkemyksiin sekä ammattikirjallisuuteen. Silti opas on hyvä alistaa kriittiseen tarkasteluun, jotta se palvelee tarkoitustaan.

Liitän oheen linkin Sexpon laatimaan kannanottoon professori puolimatkan ulostuloista:.

Ohessa myös linkki itsehoito-oppaaseen, joka koskee seksuaalista kiinnostusta lapsiin.

Tämä teksti on kirjoitettu Jussi Nissisen ja Tommi P. Pesosen kanssa – kuten ulostulo-opaankin.

Keskustelen aiheesta mielelläni lisää.

Ystävällisesti

Mikko Väisänen
Sinuiksi-palvelun toiminnanjohtaja, YTM
Seksuaalineuvoja
Pirkanmaan SETA ry
Näsilinnank. 48 E, Tampere (Ajanvarauksella)
mikko.vaisanen[at]sinuiksi.fi, 040 5107488

Share Button